TUTKIMUSKÄSINEET JA NIIDEN LUOKITUKSET

Teksti: Henna Meriharju | Hoitolatukun toimitusjohtaja

Yksi Hoitolatukun useimmin kysytyistä kysymyksistä on ”mikä on paras hanska?” Tähän on mahdoton antaa yksiselitteistä vastausta, koska eri hanskat ovat tarkoitettu eri tarkoituksiin. Tässä artikkelissa avataan hieman kertakäyttökäsineiden luokittelua.

EN standardit voivat parhaimmillaankin olla todella sekavia, mutta silloin kun pitää valita sopivat käsineet hygieeniseen työskentelyyn, on tärkeää ymmärtää millainen hanska sopii mihinkin käyttökohteeseen.

Kaikkien lääkinnällisessä käytössä olevien hanskojen pitää täyttää EN 455 standardit. Kertakäyttöhanskoille on silti muitakin standardeja, kuten EN 420 ja EN 374. Monet hanskoista täyttävät useampia standardeja. Riippuu käyttötarkoituksesta, mikä käyttäjälle on tärkeää.

Hoitolatukussa myytävät hanskat täyttävät kaikki vähintään tuon EN 455 standardin. EN 455 standardi lupaa kaksi eri asiaa. Ensinnäkin, lääkäri, hoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen on turvassa mahdollisilta kehon eritteiltä, kemikaaleilta ja bakteereilta. Toiseksi heidän tapaamansa asiakkaat ovat turvassa infektioilta.

Jotta käsine läpäisee EN 455 standardin, sen pitää läpäistä sarja erilaisia testejä. Tämä on tietenkin ehdottoman tärkeää, koska kyseessä on ihmisten terveys.

• 

Mikä on EN 455?

Kertakäyttöisten, medikaalisten käsineiden, jotka läpäisevät EN 455 –standardin, pitää täyttää 4 erillistä kriteeriä. Jos nämä vaatimukset täyttyvät, käsine on suoja mikro-organismien varalta, se toimii tehokkaasti ilman hajoamista, suojaa käyttäjäänsä myrkyllisiltä/vaarallisilta aineilta ja nämä ominaisuudet säilyvät käsineessä määriteltyyn takarajaan asti.

1. Vaatimus ja testaus huokosreikien osalta

Tärkein käsineeltä odotettu kriteeri on varmasti se, että käsine on sekä käyttäjälle että asiakkaalle turvallinen. Siksi käsineille tehdään nk. huokosreikätesti. Tuotantolinjalta tietty määrä käsineitä otetaan testaukseen, jossa ne täytetään litralla vettä. Veden pitää pysyä hanskan sisällä määritelty aika ja sen perusteella sille annetaan nk. AQL –luku. Lääkinnällisessä käytössä olevien käsineiden AQL –luvun pitää olla enintään 1.5. Jos luku on matalampi, eli esim. 0.65, se tarkoittaa, että käsine on standardia parempi. Jos luku taas on vaikka 4.0, on hanska huonompi, eikä se voi täyttää tätä standardia. Luku ei sinänsä kerro hanskan tiiviydestä, vaan siitä, että kuinka monta hanskaa sadasta läpäisee AQL –testin. AQL 1.5 siis kertoo, että 100 hanskasta 1,5 hanskaa ei läpäise testiä eli ei myöskään suojaisi hoitotilanteessa, kuten kuuluu.

Kuitenkin, on tärkeää ymmärtää, että kun hanskoja testataan, takaa tuo AQL –luku vain sen, mikä on alan hyväksytty standardi. Tämä testi tehdään kertakäyttöisille hanskoille ja siksi niitä ei koskaan pitäisi vaikkapa pestä ja käyttää uudelleen. Jokainen käyttöhetki ja aine, jonka kanssa käsine joutuu kosketuksiin (esim. desinfiointiaine) heikentää hanskaa.

2. Vaatimus ja testaus fysikaalisten ominaisuuksien osalta

Käytössä tosi kurjaa olisi myös se, että hanska ei kerta kaikkiaan kestä, vaan repeää – joko hanskaa käteen laitettaessa tai toimenpiteen aikana. Erityisesti halvemmat hanskat saattavat repeytyä juurikin pukemisvaiheessa. Medikaalisten hanskojen valmistajat kamppailevat koko ajan sen kanssa, että saavat kehitettyä mahdollisimman ohuen ja mukavan hanskan siten, että se kuitenkin kestää hyvin käytössä.
Luonnollisestikin eri käytössä oleville hanskoille on eri odotuksia. Esim. kun lääkäri tutkii potilasta vastaanotolla, hänelle riittää paljon heikompi hanska kuin vaikkapa kirurgille.
Fysikaalisten ominaisuuksien testissä testataan sitä, kuinka paljon painetta, Newtoneita, hanska kestää hajoamatta.
Esim. kirurgisen hanskan pitää kestää 9.0 Newtonia, kun taas latex –hanskan pitää kestää vain 6.0 Newtonia.

3. Vaatimus ja testaus biologisen arvioinnin osalta

Jollekin voi tulla yllätyksenä se, että hanskojen valmistusprosessissa käytetään useita kemikaaleja, muoveja, puutereita ja ärsytysaineita, jotka voivat aiheuttaa käyttäjälleen harmia. EN455-3 suojaa käyttäjää hanskan aiheuttamalta ärsytykseltä.
Tässä testissä hanskaa arvioidaan 4 kriteerillä. Joku voi siitä huolimatta saada hanskoista allergisia oireita, mutta tämä standardi kuitenkin takaa, että allergian aiheuttajat on minimoitu. 4 kriteeriä ovat:

• Kemialliset jäämät: Testataan minkälaisia mahdollisia jäämiä hanskan pinnalle on jäänyt valmistusprosessin jälkeen.
• Latex: Testataan paljonko lateksin proteiineja hanskaan on jäänyt. Mitä enemmän proteiineja, sitä ärsyttävämpi se on iholle. Nitriilikäsineissä ei ole proteiineja.
• Powder: Puuterittomia hanskoja mainostetaan nimenomaan sillä, että ne eivät ärsytä ihoa. Ne pitää kuitenkin testata, ettei niissä todellakaan ole silloin puuteria, jos näin väitetään. Jos puutereita löytyy enemmän kuin 2mg/käsine, niin hanskan katsotaan olevan puuteroitu.
• Endotoxin: Steriilien käsineiden pitää lisäksi läpäistä endotoksiinitesti. Se tarkoittaa sitä, että hanskoista tutkitaan bakteerien rakenneosien määrä. Tämän luvun pitää steriileissä käsineissä olla alle 20 EU/käsinepari (EU=endotoxin unit).

4. Vaatimus ja testaus eliniän (hyllyikä) osalta

Viimeiseksi hanskoja testataan sen hyllyiän osalta. Hanskan pitää kestää kuljetusta ja varastointia. Latex –hanskoissa on valmistusprosessin jäljiltä proteiineja ja kemikaaleja, jotka saattavat rappeutua ajan myötä. Tästä syystä Latex –hanskoille annetaankin yleensä hyllyikä. Medikaalisten käsineiden hyllyikä on enintään 5 vuotta.

• 

EN 420 ja EN 374

Monet hyvät käsineet täyttävät myös nämä kaksi standardia tai joitain niiden osia. Lyhyesti kuvailtuna EN420 takaa sen, että käsine ei aiheuta harmia käyttäjälleen ja että niitä on mukava käyttää. Tämän standardin täyttyminen on edellytys muiden standardien hakemiselle. Eli käsine, joka on läpäissyt EN 420:n voi testauttaa käsineensä myös esim. EN 374 standardin mukaiseksi, joka takaa taas sen, että käsine kestää tiettyjä kemikaaleja.
Sitten on EN 388, joka taas takaa hanskan kestävän tietyn määrän mekaanista rasitusta. Tällaista hanskaa on hyvä käyttää sellaisissa toimenpiteissä, joissa ollaan terävien työvälineiden kanssa tekemisissä. Esim. pigmentoinnissa tai vaikkapa injektiohoidoissa.

Mitä materiaalia mikäkin käsine sitten oikein on?

Vinyylikäsineet valmistetaan muovista. Muovi on materiaaleista joustamattomin, joten se ei yleensä ole niin mukava käyttää. Vinyylikäsineet eivät myöskään yleensä läpäise EN374 standardia, joka takaa hanskan kemikaalinkeston.
Latex- ja nitriilikäsineet valmistetaan kumista. Kyllä, nitriilihanskakin on siis aloittanut elämänsä kumipuuna. Nitriili on siis oikeastaan synteettisesti uudelleenmuotoiltua lateksia. Siitä on kemiallisten prosessien avulla poistettu kaikki latexin proteiinit, joten se ei silti siis voi allergisoida kumiallergisia.
Aiemmin nämä monimutkaiset prosessit olivat kalliita ja siksi nitriilikäsineet olivat selvästi latex- ja vinyylihanskoja kalliimpia. Nykyään niiden hinnat ovat lähentyneet toisiaan huomattavasti.

Jos haluaisi valita vähiten ympäristöä kuormittavan vaihtoehdon, ei tämäkään valinta ole kovin yksinkertainen. Kaikki hanskat ovat luonnossa hajoamattomia. Voisi kuvitella, että lateksikäsine olisi ehkä ympäristöystävällisempi, koska se on sentään kumia. Mutta valitettavasti senkin valmistusprosessissa käytetään runsaasti erilaisia kemikaaleja, eikä lopputuotekaan ole biohajoava. Jotakuinkin sama pätee nitriilikäsineisiin, paitsi että se on vielä kauempana siitä alkuperäisestä kumipuusta.
Vaikka muovilla on huono maine, niin valmistusprosessia ajatellen vinyylikäsineen valmistus on suoraviivaisin ja se voisi sen perusteella olla ympäristöystävällisin vaihtoehto.

Monet hanskojen valmistajat ovat viime vuosina investoineet erilaisiin asioihin, millä ne voivat vähentää ympäristökuormitusta. Esim. tehtaiden toiminnallisuutta parantamalla ja prosessissa käytettävien kemikaalien vähentämisellä voi olla valtava merkitys.

Silti, kertakäyttökäsineet ovat ikävää jätettä. Eli jos pystyt tekemään joitakin työvaiheita ilman käsineitä, se on ympäristölle aina parempi vaihtoehto.

Ihomme toimii hyvänä suojakerroksena ja käsien pesulla ja desinfioinnilla pääsee myös pitkälle. Kuitenkin, silloin kun puhutaan esim. ihoa läpäisevistä hoidoista tai vaikkapa sieni-infektiosta kärsivän ihon käsittelystä, on tarpeellisia suojavälineitä syytä käyttää.

Mikä hanska mihinkin tarkoitukseen?

Jos sinulla tai asiakkaillasi on vaara saada allerginen reaktio kumille, sinun kannattaa valita joko vinyyli- tai nitriiilikäsine.
Sen jälkeen pitää miettiä, mikä on se suojauksen taso, mitä juuri sinun työssäsi kaivataan. Nitriilikäsineet ovat pääsääntöisesti ”turvallisempia”, koska niillä on matalampi AQL –luku. Eli jos teet esim. jalkahoitoja asiakkaille, joilla saattaa olla jalkasieni, valitsisin nitriilikäsineen.
Nitriilikäsine on yleensä myös kestävämpi käytössä. Se ei repeydy niin helposti ja se kestää hankausta paremmin.
Nitriilikäsine on myös istuvampi ja sopii siksi tarkempaan työhön. Erityisesti hoidot, joissa tarvitaan napakkaa sormituntumaa (esim. pigmentoinnit tai vaikkapa kynnenoikaisujousen asentaminen), on mukavampi tehdä täydellisesti istuvalla käsineellä. Nykyaikaiset nitriilikäsineet ovat myös erittäin ohuita, joten työskentelytuntuma säilyy hyvänä.

Latex –käsineetkin muotoilevat erittäin hyvin käsien muotoa ja tuntuma niissäkin on hyvä, mutta kuten edellä on jo todettu, ne saattavat muodostaa allergiariskin.

Edulliset vinyylikäsineet sopivat hyvin esim. hierontaan tai vaikkapa hemmottelujalkahoitoihin, jossa ei olla kosketuksessa eritteiden tai vaikkapa jalkasienen kanssa.

Eri tehtaiden käsineillä on myös erilaisia ”lestejä”, siksi vain kokeilemalla saa selville, mikä on juuri omaan käteen sopiva käsine. Esim. toiset hanskat kapenevat hieman sormien päitä kohti. Toisissa on kämmenosa leveämpi.
Yleisesti ottaen hyvin venyvät, vahvat hanskat ovat yleensä aika varma valinta.

Tällä hetkellä kaupat pursuavat erilaisia, hyvinkin edullisia hanskoja. Yleensä marketeissa myytävät hanskat ovat nk. elintarvikelaatua. Eli ne eivät täytä lääkinnällisiä standardeja. Näitäkin hanskoja voi hyvin käyttää esim. kotona, mutta niitä ei suositella ammattimaiseen hoitolatyöskentelyyn.

Yhteenvetona

Hoitolatyössä kannattaa käyttää ammattikäyttöön tarkoitettuja, standardit täyttäviä käsineitä. Ne suojaavat sekä käyttäjää että palveltavaa asiakasta monella eri tasolla. Muista kuitenkin, että hanskojen ominaisuudet heikkenevät kemikaalien vaikutuksesta ja siksi niitä ei koskaan tulisi pestä eikä desinfioida.

Hyvä hanska on hintansa väärtti!